Peruskoulun pohjakerros rakennetaan esi- ja alkuopetuksessa. Kun pohjakerros on vahva, tuleva koulupolku kasvaa korkeutta hallitusti ja vakaasti.
Alkuopetuksessa lapset eivät aloita samalta lähtöviivalta, on monenlaisia oppijoita erilaisista taustoista ja erilaisin tuen tarpein. Kehitykselliset valmiudet ovat yksilöllisiä ja etenevät tässä vaiheessa ikää eritahtisesti. Koulussa aloittavilla lapsilla ei ole enää vain yhtä yhteistä äidinkieltä.
Jokaisella lapsella lähtötasostaan ja taustastaan riippumatta on oikeus ammattitaitoiseen opettajaan, jolla on riittävät resurssit tukea koulunsa aloittavaa lasta laadukkaasti. Tarvittavia resursseja ovat esimerkiksi pieni ryhmäkoko ja aikaa oppilaskohtaiselle opetukselle esimerkiksi jakotuntien avulla. Kun koulupolun alussa saadaan ryhmäkohtainen, yksilöllisen kehityksen tuki ja tarvittaessa vahvempi erityisen oppimisen tuki kuntoon, jatkossa säästetään huomattavasti.
Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus – ei vain teoreettinen oikeus – saada oman tasoista opetusta ja opiskelun ohjausta.
Alkuopetus oli aiemmin yksi suosituimmista luokanopettajaopiskelijoiden erikoistumisopintojen kokonaisuuksista. Se ei ole sitä enää. Erikoistumiskokonaisuuden aloituspaikkojen määrä on monessa yliopistossa kaventunut. Alkuopetuksen erikoistumisopinnoissa opettaja saa valmiuden ymmärtää lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosesseja.
Suoraan sanottuna, alkuopetus on ainoa opettajankoulutuksen kokonaisuus, jossa opetetaan opiskelijoita lukemisen ja matemaattisten taitojen valmiuksien opettamiseen. Pienen oppilaan kehityspsykologian tunteminen on oppimisen kannalta erittäin tärkeää. Matemaattisten taitojen opettelun pohjakin muodostetaan alkuopetuksessa.
Pienen lapsen motoristen taitojen, itsesäätelytaitojen ja metakognitioiden kehittäminen on alkuopetuksen keskeistä sisältöä. Niiden varaan rakentuu koko myöhempi koulupolku. Ja epäonnistumiset näkyvät kauas.
Ennen opettajalle maksettiin erikseen alkuopetuslisää tästä vaativasta, tulevaisuutta luovasta työstä. Se kannusti opettajaopiskelijoita valitsemaan erikoistumisvaihtoehdokseen alkuopetuksen. Nykyisin alkuopetuksen erikoistumisopinnot eivät tuota palkanlisää, koska lisän perusteena on nyt aineenopettajan pätevyyteen rinnastettavat opinnot. Tämä epäkohta pitää korjata pikaisesti.
Alkuopetuslisään rinnastettava TVA-lisä on käytössä muutamissa kunnissa, mutta ei kaikissa. Alkuopetuksen osaaminen kärsii tällä huomattavaa arvostuksen puutetta, eikä sen tuomaa osaamista tunnusteta riittävästi.
Alkuopetuksen sivuaineopistojen tilalle tarvitaan työn kannalta keskeisin osaamisaluein täydennetty opintokokonaisuus, jonka voisi rinnas-
taa aineenopettajan kelpoisuuteen.
Voisiko suomi toisena kielenä (S2) -opintojen ja didakti-
sen matematiikan avulla alkuopetuksen erikoistumisopintoja laajentaa niin, että palkanlisän perustaksi vaadittu kelpoisuusnäkökulma saataisiin muodollisesti kuntoon? S2-opinnot ovat monikulttuuristuvassa koulussamme kasvavassa määrin tärkeä opettajan osaamisalue.
Alkuopetuksessa panostaminen suomen kielen opetukseen systemaattisesti vahvistaisi kaikkien lasten kotoutumista myös kouluun ja oppimiseen.
Alkuopetuksen opettaja on tuntijaon mukaan äidinkielen jälkeen toiseksi eniten matematiikan opettaja. Sillä on väliä, osaako opettaja itse opettamansa asiat ja ymmärtää-
kö, miten pedagogisesti mielekäs opintopolku lapselle luodaan.
Pienimpien koululaisten opettaminen on haastavaa, todellista ammattitaitoa vaativaa, mutta silti hyvin palkitsevaa työtä. Se ansaitsee arvostuksen palkkana ja opettajien tutkimusperustaisen osaamisen kehittämisen.
Sari Yrjänäinen
FT, yliopistonlehtori, OKL
Jaana Markola
KM, luokanopettaja,
alkuopetus- ja S2-opettaja