Aikuisten perusopetus on jäänyt suomalaisessa koulutusjärjestelmässä eräänlaiseen väliinputoajan asemaan, vaikka juuri se voisi monelle nuorelle olla ratkaiseva väylä takaisin koulutuspolulle. Nykyinen oppivelvollisuuslainsäädäntö ei kuitenkaan anna asuinkunnalle mahdollisuutta osoittaa opiskelupaikkaa aikuisten perusopetukseen. Tämä on merkittävä puute, joka tulee korjata viipymättä.
Tällä hetkellä asuinkunta voi osoittaa ilman opiskelupaikkaa olevalle toisen asteen ikäiselle oppivelvolliselle paikan tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA). Vaikka nämä koulutusmuodot ovat monelle sopivia, ne eivät vastaa kaikkien nuorten tarpeisiin. Erityisesti ne nuoret, joiden perusopetus on jäänyt kesken tai joiden kielitaito ei riitä toisen asteen opintoihin, hyötyisivät enemmän aikuisten perusopetuksesta.
Yhä useampi nuori ei saa lasten perusopetusta valmiiksi määräajassa. Kun oppivelvollinen täyttää 17 vuotta ja on edelleen ilman perusopetuksen päättötodistusta, tarvitaan sujuva ja tarkoituksenmukainen siirtymä eteenpäin.
Tällä hetkellä tällainen siirtymä ei toteudu riittävän hyvin. On kestämätöntä, että nuori voi jäädä järjestelmän väliin vain siksi, ettei lainsäädäntö mahdollista osoittamista oikeaan koulutusmuotoon.
Aikuisten perusopetuksen tulisi olla luonteva jatkumo niille nuorille, joiden opinnot ovat keskeytyneet tai viivästyneet. Siirtymän lasten perusopetuksesta aikuisten perusopetukseen tulee olla sujuva erityisesti 17 vuoden iässä, jolloin oppivelvollisuus edelleen jatkuu. Tämä edellyttää, että asuinkunnalla on selkeä lainsäädännöllinen oikeus osoittaa tarvittaessa opiskelupaikka myös aikuisten perusopetukseen.
Aikuisten perusopetus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa perustaitoja. Se tukee muun muassa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan osaamista. Monille maahanmuuttajataustaisille nuorille se on myös keskeinen väylä kielitaidon vahvistamiseen. Näissä tilanteissa vuoden mittainen TUVA-koulutus on usein liian lyhyt eikä riitä rakentamaan tarvittavaa osaamista.
Nykytilanne johtaa helposti epäjohdonmukaisiin ratkaisuihin. Nuori voidaan ohjata koulutukseen, joka ei vastaa hänen todellisia tarpeitaan vain siksi, että lainsäädäntö ei mahdollista tarkoituksenmukaisempaa vaihtoehtoa. Vielä ongelmallisempaa on, että vaikka aikuisten perusopetus olisi selvästi paras ratkaisu, asuinkunta ei voi velvoittaa koulutuksen järjestäjää ottamaan opiskelijaa. Tämä heikentää kunnan mahdollisuuksia kantaa vastuunsa oppivelvollisuuden toteutumisesta.
Tilanne korostuu erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja turvata jokaiselle nuorelle riittävä koulutustaso. Tämä tavoite ei toteudu, jos järjestelmä ei jousta yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Siksi oppivelvollisuuslakia tulee muuttaa siten, että asuinkunnalle annetaan oikeus osoittaa opiskelupaikka myös aikuisten perusopetukseen. Kyse ei ole pelkästään hallinnollisesta tarkennuksesta, vaan konkreettisesta keinosta parantaa nuorten yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuden polkua kohti toisen asteen tutkintoa.
Armi Nurmi
puheenjohtaja
Varsinais-Suomen opinto-
ohjaajat ry