– Loimaalla 19,6 prosenttia, Aurassa miinusta olisi 14,6 ja Pöytyältä peräti 26,8 prosenttia. Näin oppilasmäärät vähenisivät perusopetuksessa seudulla vuoteen 2031
mennessä, OAJ:n alueasiantuntija Jussi Tanhuanpää selvitti tilastoja ja ennusteita Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistyksen maakuntakiertu-
een aloittaneessa tilaisuudessa Loimaalla.
Kierroksen tilaisuuksien tarkoituksena on keskustella koulutuksen, kasvatuksen ja sivistyksen ajankohtaisista asioista paikallisten kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden kanssa ja mukana oli myös OAJ:n paikallisyhdistys Loopy ry:n väkeä.
Hirvikosken yhtenäiskoulun vararehtori Kari Mäki-Mantila totesi, että oppilasmäärän väheneminen ja sen vaikutukset huolestuttavat.
– Tähän saakka toimintaa on sopeutettu oppilaiden vähenevään määrään, mutta se mietityttää, että pystytäänkö jatkossa oppilaille tarjoamaan yhtä paljon tukea kuin nyt,
rehtori Jari Schwartzsummasi.
VAIKKA sivistysjohtajakaan ei oppilaiden määrän vähenemisestä tykkää, niin
Manne Pärkö suhteutti vauhtia takavuosiin.
– Vuonna 2009 meillä oli 1750 oppilasta ja nyt heitä on 1250. Määrä on jo vähentynyt 500 oppilaalla ja se vähenee 50–60 oppilaan vuosivauhtia.
Eikä vähennys ole ainutkertainen
– Jussi Tanhuanpään mukaan 1960-ja 1970-lukujen vaihteen vuosikymmenenä määrät vähenivät yhtä paljon kuin 2020-luvun oppilaskadon arvioidaan olevan.
Manne Pärkö pohti, että väheneminen pystytään Loimaalla hoitamaan juuri sopeutumalla, kuten esimerkiksi ryhmäkokoja kasvattamalla ja ryhmiä vähentämällä,
kunhan oppilaat vähenevät alueilla, joilla on suuri koulu.
– Jos tarvitaan enemmän toimia, pitää tarkastella jo palveluverkkoakin.
Hänen mielestään on myönteistä, että Loimaalla on edelleen keinoja
sopeuttaa toimintaa esimerkiksi ryhmäkokojen avulla, vaikka niitäkään ei voi suurentaa liikaa, jotta vältyttäisiin lieve-ilmiöiltä.
– Jos ryhmäkoot olisivat nyt jo suuria, niin ei olisi mitään, mistä ottaa pois.
– TÄMÄHÄN kuulostaa paratiisilta, Loimaan sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Heikki Vainio kommentoi, kun tilaisuudessa on käyty läpi kaupungin perusopetuksen ja
varhaiskasvatuksen tilannetta.
Pääluottamushenkilö Harri Laukkanen oli juuri kiitellyt, että Loimaalla opettajien määräaikaisuuksissa koko vuosi tarkoittaa koko vuotta, eikä lukukautta.
– On koulutuskaupungin merkki, että arvostetaan, hän totesi ja nosti esiin myös pienet ryhmät ja minimin yläpuolella olevan tuntikehyksen.
Ryhmissä on 15–16 oppilasta luokka-asteesta riippuen, sivistysjohtaja Manne Pärkö summasi.
Jussi Tanhuanpää vertasi, että perusopetuksessa ryhmäkoon tavoite on alkuopetuksessa – eli ensimmäisellä ja toisella luokalla – enintään 18 oppilasta ja kolmannesta luokasta eteenpäin enintään 20 oppilasta.
– Koulunkäynninohjaajia meillä on paljon, Varsinais-Suomessa vain kahdessa kunnassa on enemmän, Manne Pärkö selvitti.
Henkilöstön kelpoisuus on hyvä, peräti 95 prosenttia opettajista on päteviä, hän sanoo ja toteaa, että vaikka erityisopettajia on vaikea saada, muihin auki olleisiin paikkoihin on tullut kymmeniä hakemuksia.
Samaa kertoo varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti.
– Meille tulee ennätysmääriä päteviä hakijoita ja saamme viestiä, että Loimaalla on vetovoimaa.
Hän arvelee, että hyvät tilat vaikuttavat.
Puistometsä valmistui 2018, Hirvimetsä 2022 ja tänä vuonna aukeaa Virttaan päiväkoti
ja Metsämaallekin on uusi päiväkoti tulossa.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat Heidi Kautin mukaan päteviä ja lapsimäärät ovat suhteellisen pienet, joten voidaan keskittyä varhaiseen tukeen.
– Avoin päiväkoti toimii, hän lisää ja sanoo olevansa iloinen siitä, että Loimaalla investoidaan päiväkoteihin ja niitä tehdään poikkeuksellisesti kylille.
– Meillä on pysyvää henkilökuntaa, Jari Schwartz kiitteli ja usealla suulla todistettiin, että Loimaa maksaa parempaa palkkaa kuin muut kunnat tehtävästä riippuen ja muun muassa erityisopettajille.
Ero voi Harri Laukkasen mukaan olla 100–200 euroakin.
MUTTA ETTÄ paratiisi?
Käärmeitäkin perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät näkevät, sillä Loimaa on yksi niistä maakunnan kunnista, joissa kuraattorit ja koulupsykologit eivät pääse oppilaiden Wilmaan, eli koulujen ja opetuksen hallintajärjestelmään
– Tämä äärivarovaisuus haittaa merkittävästi kuraattoreiden ja koulupsykologien työtä, Harri Laukkanen harmittelee tiedonkulun estettä ja sanoo, että tilanne on kohtuuton
yksittäisille viranhaltijoille.
Kuraattori ei voi tulla hakemaan oppilasta luokasta, jotta tämä ei leimaudu kuraattorin palveluja tarvitsevaksi ja opettaja ei välttämättä edes tiedä oppilaan kuraattoriajasta, joten aikoja jää käyttämättä. Viestejä oppilaille ja heidän huoltajilleen välitetään paperilapuilla ja lappuiluun menee esimerkiksi rehtoreiden työaikaa.
Paikalliset opettajat toivovat yhtenäistä ohjeistusta koko maahan.
Jari Schwartz muistutti myös, että koulurakennukset eivät ole hyvässä kunnossa, ja Harri Laukkanen totesi, että asia on osittain korjaantumassa, sillä Hirvikosken yhtenäiskoulun tekstiililuokkaa esimerkiksi korjataan parhaillaan