Ohita navigaatio

FSL:n blogivuoro

kuva: Annika Norrgård

Parainen, kuten muutkin pienet paikkakunnat, on tehnyt selvityksen kouluverkoston kehittämisestä. Taustalla on ollut tieto siitä, että lähivuosina oppilasmäärä kaupungissamme laskee jyrkästi. Tämä  on tuonut kentälle uusia haasteita, onko kaikilla opettajilla töitä tulevaisuudessa?

Paraisille rakennetaan tällä hetkellä uutta koulukeskusta keskustaan.  Tarkoituksena on siirtää sekä yläkoulut,että toisen asteen koulut saman katon alle. Kouluinvestointi on välttämättömyys, koska vanhat koulukiinteistöt ovat enintään välttävässä kunnossa ja ne vaatisivat joka tapauksessa hintavan remontin. Tavoitteena on lisäksi luoda monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia yläkouluissa ja toisella asteella. Myös säästämällä pienet kyläkoulut, kaupunki pyrkii parantamaan mainettaan lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kylien elinvoimaisuuteen panostavana kuntana. Paikallisuus on osa hiilineutraalisuustavoitetta ja sitäkin tarkoitusta  pienet koulut omalta osaltaan edistävät.

Paraisille on kuukausi sitten saapunut ukrainalaisia ​​pakolaislapsia. Tällä hetkellä lapset käyvät koulua omassa lähikoulussaan. Ruotsinkielisellä puolella ukrainalaiset lapset ovat integroitu yleissivistävään koulutukseen. Suomenkielisellä puolella lapset osallistuvat valmentavaan opetukseen (Valmo).

Alussa opettajien keskuudessa oli havaittavissa huolenaiheita integraation onnistumisesta, mutta tämän pulman opettajat ja rehtorit ovat sittemmin ratkaisseet. Integrointi on tapahtunut askel askeleelta ja lapset saavat opetusta 2-3 tuntia päivässä joko ruotsiksi tai suomeksi, riippuen siitä, minkä kielen perhe on itse lapsensa opetuskieleksi valinnut. Koulunkäynnin järjestelyistä on tullut runsaasti kysymyksiä ja informaation tarve on ollut suurta.

Parainen on palkannut pakolaisopetuskoordinaattorin, jonka tarkoitus on helpottaa rehtoreiden ja opettajien työtä. Koordinaattorilta on saatu apua muun muassa koulutusasioissa ja henkilöstön rekrytoinnissa. Tasa-arvoisempi ja yhtenäisempi integraatio saavutetaan, kun yksi henkilö koordinoi resursseja ja avustaa integraatioasioissa koulutuspuolella. Muut oppilaat/opiskelijat ja henkilökunta kouluissa ovat  halunneet auttaa ja helpottaa näiden lasten koulupäivää. Oppilaat ovat olleet iloisia ja tyytyväisiä, koska he ovat saaneet tutustua uusiin koulukavereihin!

Pienet lukiot

Pienten lukioiden on vaikea kilpailla suurten lukioiden kanssa kurssitarjonnasta ja erikoistumisista, siksi pienet lukiot ovat alkaneet profiloitua eri tavoin. Selviytyäkseen pitää siis onnistua profiloinnissaan ja pyrkiä osoittamaan pienten opetusryhmien ja henkilökohtaisen ohjauksen hyötyjä. Toisenasteen ilmaisen koulutuksen myötä ovat myös mahdollisuudet vaihteleviin oppimateriaaleihin rajalliset ja uuden opetussuunnitelman poikkitieteelliset moduulit ovat lähes mahdottomia toteuttaa. Jos tavoitteena on hävittää pienet lukiot, olemme pian onnistumassa siinä. Mutta onko valittu linja todellakin paras tapa edetä nykypäivän opiskelijoille vai riistetäänkö heiltä mahdollisuus valita turvallisempi ympäristö, jossa on enemmän henkilökohtaista ohjausta?

Åbo Akademi

Åbo Akademin uuden kiinteistöstrategian vaikutuksista tutkimukseen ja opetukseen on käyty kiivasta keskustelua viimeiset vuodet. Opettajakunta on huolissaan työtilojen menettämisestä ja opiskelijat mahdollisuudesta lähiopetukseen. Osa henkilökunnasta on myös huolissaan siitä, että uusi kiinteistöstrategia ajaa päinvastoin, sekä henkilökuntaa, että opiskelijoita pois kampukselta.

Pitkällä tähtäimellä pelätään, että opetuksen laatu heikkenee ja henkilöstön yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuudet heikkenevät tämän myötä. Suunnitelmaa on kritisoitu lähinnä siitä, että se pohjaa pelkästään talouteen ja hallintoon, eikä siinä ole riittävästi huomioitu opetusta tai tutkimusta. Myös ajatus luopua Åbo Akademin päärakennuksesta ​​on herättänyt runsaasti vastarintaa. Päärakennuksella on suuri symbolinen arvo akatemialle.

Koulutuksesta on jatkuvasti leikattu resursseja yhteiskunnassa. Nyt kipuraja on ylitetty. Kuitenkin tilikausien tulokset eri kunnissa ovat olleet ylijäämäisiä ja niinpä kysymys kuuluukin: mihin kunnat rahaa keräävät? Rahaa, jonka nipistämme lasten ja kuntalaisten hyvinvoinnista.

FSL:n edustajia alueyhdistyksen hallituksessa

Jeanette Lindroos, Christoffer Sourander och Annika Norrgård 

 

Tapahtumat

Tapahtuma | 5.10.2022

MOP 2022 - Sieniretkileffa

Tapahtuma | 10.10.2022

Viestintätiimin kokous

Tapahtuma | 25.10.2022

Koulutustoimikunnan kokous

Yhdistyksemme

Alueyhdistys toimii OAJ:n paikallisyhdistysten sekä ala- ja oppilaitoskohtaisten jäsenyhdistystensä edunvalvonnan ja koulutuksen tukena. Alueyhdistyksen jäsenyhdistyksissä on yhteensä n.